Taiteen voima ja potentiaali

Taide ja kulttuuri ovat minulle tärkeimpiä teemoja vaaleista toiseen. Taiteilija kun olen itsekin, tiedän työni kautta, minkälainen voima ja vaikutus erilaisilla taidemuodoilla on niin ihmisten hyvinvointiin kuin myös potentiaalisena vientivalttina maassamme ja myös kunnassamme. Sauvo on tunnettu upeista taitelijoista esimerkiksi musiikin, kuvataiteen, näyttämötaiteen ja kädentaitojen aloilla. Osaajia on pienessä kunnassamme todella paljon ja Sauvon brändiä tulisi entistä vahvemmin rakentaa kulttuuri-ja taideosaamistamme hyödyntäen.

Taide on ikävä kyllä jonkinlainen ”mörkö” yhteiskunnassamme. Sen arvoa, valtavia vaikutuksia sekä potentiaalia ei ihan täysin ymmärretä. Taide ja kulttuuri ajatellaan aivan liian suppeasti, vaikka ne ovat läsnä yhteiskunnassamme koko ajan. Minkälainen yhteiskuntamme olisi ilman eri taidemuotoja: visuaalista kulttuuria, kirjallisuutta, musiikkia, tanssia, teatteria, elokuvia jne? Olisi todella vaikeaa sitä kuvitella.

Monimuotoinen ja tasokas kulttuuriosaaminen kehittää yhteiskuntaa. Se toimii myös rakentajana kilpailukyvyn edistämisessä. Kulttuuri edistää tutkitusti hyvinvointia ja terveyttä. Moni syrjäytymis- ja masennusvaarassa ollut nuori on esim. taiteen harrastamisen löydettyään saanut uutta valoa elämään. Nämä eivät ole mitään pieniä asioita.

Musiikki hoitaa ja sillä on parantavia voimia. Tämä täytyisi vielä paremmin tunnustaa ja ottaa huomioon päätöksenteossa eri tasoilla.

Kulttuurilla ja taiteella on myös välillisiä vaikutuksia. Esim. Savonlinnan oopperajuhlat ovat Suomen kansainvälisesti tunnetuin festivaali. Joka kymmenes kävijä tulee ulkomailta. He tuovat turisteina rahaa maahan. Festivaaleilla on aivan ratkaiseva vaikutus koko Savonlinnan kaupungille ja siellä oleville eri alojen yrittäjille. Kun taidetta ja tapahtumia tuetaan, täytyy aina muistaa, että se vaikuttaa muihinkin kuin ainoastaan tuettuun kohteeseen. Siksi näitä välillisiä vaikutuksia ei saa unohtaa.

Taide myy, kun sitä myydään. Esimerkiksi kolme vuotta sitten reilu kymmenen suomalaista taidegalleriaa osallistui ARCOmadrid-kuvataidemessuille. Suomalaista taidetta myytiin siellä lähes miljoonan euron arvosta. Messut poikivat uusia kontakteja, verkostoitumista, medianäkyvyyttä, edisti suomalaisten taiteilijoiden tunnettavuutta ja toi kutsuja uusiin tapahtumiin. Valtion tulisi tukea enemmän esim. gallerioiden mahdollisuuksia osallistua kansainvälisille messuille ja sitä kautta myydä suomalaisten taitelijoiden teoksia, kun niille selvästi on kysyntää. Suomalaisessa taiteessa on suuri vientipotentiaali ja siihen tulisi panostaa. Suomi on liian pieni maa ja siksi täytyisi tähdätä ulkomaisille markkinoille.

Omalla ilmaisulla eläminen ei ole yhtä kuin kaupallistuminen. Siksi aktiivisuutta taiteen myymiseen ja kansainvälisille markkinoille tähtäämiseen tulee lisätä. Taiteen hienous on siinä, että sitä ei voi rajata. Taiteessa on saatava aina pidettyä vapaus, joka luo uutta. Kukaan ei voi määritellä mikä on hyvää tai huonoa taidetta. Taiteen tekeminen yksipuolistuu, mikäli ajatellaan vain sitä mikä mahdollisesti myy. Monenlainen taide myy ja siitä kertovat ulkomailla menestyiden taiteilijoiden esimerkki.

Tuin vahvasti viime eduskuntavaaleissa Taiteilijaseuran hallitusohjelmatavoitteita, joista tässä tuon esiin muutamia ajatuksia. Taiteilijoiden täytyy saada työstään korvaus. Taiteilijoiden sosiaaliturvaa täytyy parantaa. On nöyryyttävää, että korkean koulutuksen saaneet ammattilaiset joutuvat selittämään työnsä merkitystä virkailijoille, joiden asenne taidetta kohtaan saattaa vaikuttaa tukipäätöksiin. Joku ei pidä taidetta työnä ja joku pitää. Luovan työn erityispiirteet täytyy pystyä paremmin ottamaan huomioon. Tulot eivät jakaudu tasaisesti vuoden aikana ja joskus on turvauduttava tomeentulotukeen. Tässä olen kyllä perustulon kannalla. Se poistaisi byrokratian tukiviidakkoa ja eri virkailijoiden erilaisia tulkinnan mahdollisuuksia. Tämä toimisi muidenkin kuin taiteilijoiden kohdalla ja olen vakaasti sitä mieltä, että se myös kannustaisi työn tekoon ja antaisi henkisen rauhan toimeliaisuudelle, kun tietää että jokin perusturva on taloudellisesti olemassa.

Kulttuurin ja taiteen yhteistyötä esim. sosiaali- ja terveysalojen kanssa tulisi kehittää. Taide voisi näkyä enemmän myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Luova tekeminen vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja avartaa ajattelua. Taidetoiminta vanhustyössä on antanut myös hyviä tuloksia. Erilaiset yhteistyömuodot ja työllistämismahdollisuudet vaativat myös uudenlaista osaamista. Siksi taiteen koulutusohjelmia tulisi kehittää ja tarjota erikoistumismahdollisuuksia, monimuoto-opintoja ja myös verkko-opintoja.  Taidealalla on myös liian vähän opintoja markkinoinnista ja itsensä edustamisesta, jotka ovat taiteilijoille hyvin tärkeitä työn kannalta.

Korkeatasoinen kulttuuri ja taide on osa suomalaista yhteiskuntaa. Suomalaiset klassisen musiikin osaajat kautta aikain ovat menestyneet kansainvälisesti ja olisikin hyvä, että media (tv-uutiset) toisi enemmän esiin myös taiteen alan menestystä, ei pelkästään uutisia urheilusuorituksista.  Miksi on tärkeämpää tietää, että joku hävisi tennismatsin kuin se, että suomalaissopraano on voittanut merkittävän kansainvälisen laulukilpailun? Olen varma, että asenne taidetta kohtaan parantuisi, jos sen menestystä ”hypetettäisiin” enemmän myös mediassa. Aihetta siihen todella olisi.

Yhteiskunta köyhtyy niin henkisesti kuin taloudellisestikin jos kulttuurin ei anneta kukoistaa eikä sille anneta riittäviä toimintaedellytyksiä. Suomalainen taide eri muodoissa kiinnostaa maailmalla ja meidän täytyy ymmärtää luovien alojen mahdollisuudet koko yhteiskuntamme kehittämisessä. Kulttuuri ei todellakaan ole asia, jota voi aliarvioida ja josta voi leikata. Taiteella on voima, joka vaikuttaa ihmiseen tavalla, johon mikään muu asia ei pysty.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>